Vuosi 2020 on ollut hyvin erilainen. Ihmiskuntaa koettelevia vitsauksia on koettu aiemminkin ja varmasti viimeisin noin 100 000 vuotta kestänyt jääkausi on harmittanut silloisia neandertalinihmisiä tai 1300-luvun puolivälissä riehunut Musta surma, joka nitti jopa puolet Euroopan silloisesta väestöstä, tuoden harmaita hiuksia sen ajan johtajille. Mutta ihmiset ovat siinä suhteessa poikkeuksellisia olentoja, että vaikeista tilanteista saadaan oppia tulevaan ja kriiseistä voi syntyä yllättäviäkin polkuja tulevaisuuteen. Jääkausi vaikutti nykyihmisen kehittymiseen, Mustan surman jälkeen Eurooppa koki suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia palkollisten aseman parantuessa työvoimapulan myötä. Mitä me voimme oppia sitten oppia koronavuodesta?

Jos jätetään uudet käsienpesu- ja hihaanyskimistekniikat vähemmälle huomiolle niin moni meistä on varmasti oppinut arvostamaan läheisiään ja ystäväpiiriään entistä enemmän. Kokoontumisrajoitukset ja suositukset olla tapaamatta muita ihmisiä, etätyöt – ja opiskelut sekä matkustamisen hankaloituminen ovat vähentäneet ihmisten fyysistä kanssakäymistä eikä etkot Teamsissa ja jatkot Zoomissa voi korvata tätä mitenkään. Olemme kuitenkin oppineet etävälineiden tehokkaamman käytön ja huomanneet, että moni asia hoituukin vähintään yhtä hyvin korona-aikakauden “pakottamilla” välineillä kuin vanhalla totutulla toimintatavalla. 

Etätyöt ja -opiskelut sekä muut rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös KOEn toimintaan. Opiskelijoiden henkilökohtaiset tapaamiset toimistolla, jäsenpalvelussa ja kampuksella ylipäätään ovat tippuneet lähes olemattomiin. Ihmisten puuttuminen kampuksilta on vaikeuttanut opiskelijakunnan toiminnan näkyväksi tekemistä, opiskelijayhteisön kehittämistä ja arvokkaan tiedon saamista suoraan opiskelijoilta. Itse olen suhtautunut koko korona-aikaan melko neutraalisti, mutta täytyy todeta, että opiskelijoista tyhjä kampus ei ole paikka, jossa pidemmän päälle viihtyisin. 

Korona on myös tuonut tiedeyhteisöä lähemmäksi toisiaan, kun tutkijat ympäri maailman ovat kehittäneet ratkaisua koronan nujertamiseksi. Tuskin ilman koronaa tänä vuonna olisi saatu valmiiksi maailman ensimmäistä RNA-teknologiaan perustuvaa rokotetta ja ylipäätään uuden rokotteen kehittäminen noin vuodessa on kova saavutus. Kun valtioilla ja yrityksillä on halua rahoittaa tieteen ja osaamisen kehitystä, yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita saadaan aikaiseksi. Kaikki tämä heijastuu laadukkaasta ja monipuolisesta koulutuspohjasta ja vuosien myötä kerrytetystä kokemuksesta. Siksi meidän jokaisen on syytä arvostaa saamaamme koulutusta jokaisella koulutusasteella ja ymmärtää, millaiset vaikutukset esimerkiksi koulutuksesta leikkaamisella voi olla pelkästään Suomen kannalta. Maailma muuttuu, osaamistarpeet muuttuvat teknologian kehittymisen myötä ja jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa päivä päivältä. Jokainen opittu asia vie meitä polullamme eteenpäin, vaikka emme sitä itse heti ymmärtäisi.

Vuosi 2021 on kohta täällä. Tuokoon se meille vapautuksen pandemiasta ja elämän takaisin kampuksille, ravintoloihin, urheilutapahtumiin, keikoille, teattereihin, kaikkialle. Ennen kaikkea haluan, että voimme järjestää teille, hyvät opiskelijat, muistoihinne painuvia opiskelijatapahtumia, hyödyllisiä koulutuksia ja että saisitte irti kaiken hienoista kampuksistamme opiskeluaikananne!  Toiminnanjohtaja-tonttu (monesti tonttu muutoinkin kuin joulun aikaan) toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta! 

Opiskelijakunta KOEn puolesta

Jari Koistinen
toiminnanjohtaja